 |
Tavoite
Palveluiden edellytykset -ohjelma-alueella oli yhtymäkohtia kaikkiin muihin ohjelman alueisiin.
FITS 1:n päätavoitteina oli
 kehittää infrastruktuuriin kuuluvia tietojärjestelmiä ja palveluja
ylläpitää ja kehittää kansallista liikennetelematiikan
järjestelmäarkkitehtuuria
kehittää tavaraliikenteen telematiikan järjestelmäarkkitehtuuri.
Tämän lisäksi alueen tuli tarjota tukea muille FITSin ohjelma-alueille mm. kansalliseen telematiikan järjestelmäarkkitehtuuriin liittyvänä koulutus-, tiedotus- ja jalkauttamisprojektina
(HelpDesk). (Arkkitehtuuri on
kuvaus tietojärjestelmän rakenteesta ja siitä, miten sen osien ja sovellusten yhteistoiminta toteutetaan.)
Toiminta
Alueella toteutettiin yhteensä 34 projektia. Projekteista seitsemän aloitettiin kokonaan tai osittain ohjelma-alueen valmistelemien hanke-ehdotuspyyntöjen kautta. Loput projekteista olivat eri
osapuolien oma-aloitteisesti ehdottamia tai muilta ohjelma-alueilta siirrettyjä hankkeita. Osa ehdotetuista projekteista siirrettiin käsiteltäväksi muille foorumeille tai liikenne- ja viestintäministeriön seuraaviin liikenteen ja logistiikan T&K-ohjelmiin.
Alueen johtoryhmän työskentelyyn osallistui 16 julkisen ja yksityisen sektorin toimijaa. Mukana oli viranomaisten, palveluiden tuottajien, kehittäjien ja tarjoajien, palveluiden käyttäjien,
tutkimusorgani-
saatioiden sekä konsulttien edustajia. Näiden lisäksi ohjausryhmän kokouksissa vieraili lukuisa määrä käsiteltäviin aiheisiin liittyviä asiantuntijoita. Hanke-ehdotukset käsiteltiin pääosin jäävittömällä hankeryhmällä (viranomaisten edustajat).
Tulokset
Ohjelma-alueella laadittiin selvitys Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palvelujen pelisäännöt. Työ tuotti analyysin ja
jatkotoimenpide- ehdotukset julkisen vallan roolista, valtion viranomaisten suoritteiden hinnoittelusta sekä tekijänoikeuskysymyksistä liikennetelematiikassa. Suositusten perusteella
liikenne- ja viestintäministeriö pystyi määrittelemään jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä liikennetelematiikan pelisääntöjen selventämiseksi. Osittain selvityksen perusteella laadittiin mm. Digiroad-laki sekä maksuasetus siitä, millaisia korvauksia Tiehallinto voi periä Digiroad-tietojen käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin.
Liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArk) kehittäminen ja jalkauttaminen tapahtuivat HelpDesk-toimintana. Liikennetelematiikan palveluita ja järjestelmiä kehittäville
hankkeille ja tahoille järjestettiin 10 työpajaa arkkitehtuurin soveltamisesta ja hyödyntämisestä. Lisäksi ohjelma-alueen vastuulla oli liikennetietokirjaston
(KALKATI) kehittäminen ja ylläpitäminen.
TelemArkin rinnalle laadittiin tavaraliikenteen
telematiikka-arkki-
tehtuuri. Työn tavoitteena oli lisätä tavaraliikenteen organisaatioiden mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään. Arkkitehtuurin laatimisen näkökulmaksi valittiin koko kuljetusketju: tavaran ja siihen liittyvien tietojen liikkuminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Työssä otettiin huomioon kaikki kuljetusmuodot.
Ohjelman loppupuolella laadittiin myös meriliikenteen
telematiikka-
arkkitehtuuri, jossa kuvattiin vesiliikennejärjestelmän kaupallisen liikenteen toimijat ja toimijoiden tehtävät, niiden käyttämät ja välittämät tiedot sekä tunnistetut telematiikan sovelluskohteet.
Vuonna 2003 valmistui esiselvitys ITS Finland -järjestön
toimintaedel-
lytyksistä. Selvityksen perusteella käynnistettiin varsinainen toiminta. ITS Finland on avoin suomalainen liikennetelematiikan verkosto, joka edistää liikenteen ja logistiikan telematiikkatuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä parantaa alan tunnettavuutta.
Ohjelma-alue levitti tietoa liikennetelematiikkaan liittyvistä standardeista. Kontaktittomien älykorttien standardista ja sen sisällöstä laadittiin selvitys ja joukkoliikenneajoneuvon sisäisen
tiedonsiirto-
standardin soveltamisesta ja standardoidun kolliosoitelapun käytöstä laadittiin ohjeet. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen standardointityöhön sekä sen seurantaan.
Useiden eri teknologioiden ja tietojärjestelmien (mm. DARC, passiiviset etätunnisteet, IPv6, Digiroad) hyödyntämistä liikennetelematiikassa tutkittiin. Osa selvityksistä johti pilotti-kokeiluihin, joita ovat mm. Digiroadin häiriönhallinnan pilotti, Digiroadin mobiilipalvelupilotti ja passiivisten etätunnisteiden testaus.
Ohjelma-alueelle asetetut tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Toteutetut hankkeet myös pääosin täyttivät ohjelma-alueelle suunnitellun muita ohjelma-alueita palvelevan roolin. Erityisesti tätä tavoitetta toteuttivat HelpDesk-toiminta sekä tiedottaminen standardeista. Ohjelma-alueella tehtyjen useiden selvitysten hyödyntäminen jatkotoimenpiteinä ja todellisina hankkeina esimerkiksi palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämisenä olisi voinut olla tehokkaampaa. Tavoitteeksi asetettu
liiketoimintamallien kehittäminen ja luominen jäi yhden selvityksen varaan.
Hyödyntäminen
Yritykset voivat käyttää tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuria oman kilpailukykynsä sekä järjestelmien yhteensopivuuden parantamiseksi. Ohjelma-alueen eri telematiikka-arkkitehtuurien kehittäminen hyödyttää ja selventää koko liikennetelematiikan toimintakenttää.
Tehdyt selvitykset toimivat liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalojen päätöksenteon apuvälineenä määritettäessä toimenpiteitä ja
jatkotutkimustarpeita. Piloteista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää uusien palvelujen toteutuksessa. Useat Digiroadiin liittyvät pilotit auttavat sen käyttöönottoa ja antavat arvokasta kokemusta tietojärjestelmän soveltamisesta liikennetelematiikan toiminnoissa.
Jatkosuositukset
Ohjelman päättymisen jälkeen tulisi jatkaa ainakin seuraavia tehtäviä:
telematiikka-arkkitehtuurien ylläpito, kehittäminen ja jalkauttaminen
liikennetietokirjaston (KALKATI) ylläpito ja täydentäminen
liikennetietokirjaston arviointi
liikennetelematiikkaan liittyvän standardoinnin seuranta.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan perusaineistojen hinnoitteluperiaatteet ja tekijänoikeudet tulee selvittää. Lisäksi tulee selkeyttää viranomaisten ja yksityisten toimijoiden roolia sekä liiketoimintamalleja liikennetelematiikan palveluiden tuottamisessa. Tämä auttaa liikennetelematiikan palveluiden sekä alan kilpailun syntymistä.
Palveluiden toteuttaminen ja syntyminen edellyttää liikenteen ajantasaisen seurannan laajentamista sekä eri liikennemuotojen välisen yhteistyön ja yhteisten tietojärjestelmien kehittämistä.
Lisätietoja
FITS 1 - Kirjallisuus
Takaisin sivun alkuun
|
 |
|
|
