Taustaa KYT-tutkimusohjelmalle


Suomen ydinjätehuollon tilanne

Eduskunta hyväksyi 18.5.2001 valtioneuvoston periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Ennen joulukuussa 2001 tehtyä valtioneuvoston päätöstä Eurajoen kunta oli antanut Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksesta myönteisen lausunnon. Säteilyturvakeskuksen (STUK) alustavassa turvallisuusarviossa katsottiin, että loppusijoitusta on suunniteltu ja tutkittu siinä laajuudessa, että periaatepäätöksen harkinnalle on riittävät edellytykset.

Käsitellessään valtioneuvoston periaatepäätöstä viidennen ydinreaktorin rakentamisesta Suomeen, eduskunta täydensi 24.5.2002 loppusijoitus-periaatepäätöstä koskemaan myös uuden reaktorin käytettyä polttoainetta.

Loppusijoitus-periaatepäätöksen mukaisesti etenevä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke edellyttää maanalaisia lisätutkimuksia Olkiluodossa. Loppusijoituslaitoksen maanalaisen tutkimustilan eli ONKALOn rakentaminen Olkiluotoon käynnistyy vuonna 2004. Suunnitelmien mukaan ONKALO on osa myöhemmin louhittavaa maanalaista loppusijoitustilaa.

Seuraava iso etappi suomalaisessa käytetyn ydinpolttoaineen huoltosuunnitelmassa on loppusijoituslaitoksen rakentamislupakäsittely 2010-luvun alkupuolella.

Aiempi ydinjätehuollon tutkimusohjelma päättyi

Suomessa on ollut KTM:n käynnistämiä ja rahoittamia julkisia ydinjätehuollon tutkimusohjelmia vuodesta 1989 alkaen. Julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen ohjelma (JYT) toteutettiin vuosina 1989-1993. Julkishallinnoidun ydinjätetutkimuksen ohjelma (JYT2) toteutettiin vuosina 1994-1996. Julkishallinnon ydinjätetutkimusohjelma (JYT2001) toteutettiin vuosina 1997-2001. JYT2001-tutkimusohjelmaan sisältyi käytetyn ydinpolttoaineen huoltosuunnitelman kannalta merkittävien päätösten vuoksi sekä teknisluonnontieteellisiä että yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia.

KYT-tutkimusohjelman valmistelu

Maaliskuussa 2000 KTM asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Suomessa sijaitsevien ydinlaitosten turvallisen käytön jatkumisen takaamiseksi tarvittavan tietämyksen sisältöä ja laajuutta. Työryhmä suositteli aiemman kaltaisia julkisia tutkimusohjelmia niistä saatujen hyvien kokemusten vuoksi (Tieto-taito-työryhmä 2000).

KTM antoi alkuvuodesta 2001 ydinenergianeuvottelukunnalle toimeksiannon laatia ehdotus julkisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien organisoinnista ja tavoitteista. Joulukuussa 2001 jättämässään ehdotuksessa neuvottelukunta totesi tiettyjen rahoitusmääriä koskevien minimiehtojen tullessa täytetyksi edulliseksi, että ydinturvallisuustutkimusohjelmat jatkossakin jakautuvat kahteen erilliseen ohjelmaan: ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusohjelmaan ja ydinjätehuollon tutkimusohjelmaan. Karkeana elinkelpoisen tutkimusohjelman rahoituksen alarajana ydinenergianeuvottelukunnan ehdotuksessa mainittiin noin miljoona euroa vuodessa.

KTM perusti Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman (KYT) 4.2.2002. Samassa yhteydessä nimettiin tutkimusohjelmalle johtoryhmä, määriteltiin johtoryhmän ja koordinaattorin tehtävät sekä hahmoteltiin tutkimusohjelman sisältöä. Tutkimusohjelman koordinaattori nimettiin 9.4.2002 maaliskuussa 2002 järjestetyn tarjouskilpailun jälkeen. Syksyllä 2003 järjestettiin uusi tarjouskilpailu, jonka tuloksena aiempi koordinaattori jatkaa tehtävissään.

Ydinenergialain muutos vuoden 2004 alusta

Ydinenergialakia muutettiin vuoden 2004 alusta (Hallituksen esitys HE 128/2003), jotta voitaisiin varmistaa julkisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien rahoitus. KYT-ohjelman kannalta rahoitusjärjestelyt muuttuivat siten, että valtion ydinjätehuoltorahastoon (VYR) on perustettu erillinen ydinjätetutkimusrahasto (Valtioneuvoston asetus 161/2004, johon kerätyistä varoista tutkimusohjelman rahoitus otetaan. Rahoitus kerätään jätehuoltovelvollisilta siten, että kukin maksaa vuosittain 0,08 % omasta vahvistetusta ydinjätehuollon vastuumäärästään ydinjätetutkimusrahastoon. Ydinjätetutkimusrahasto on erillisvaranto valtion ydinjätehuoltorahastossa, joka puolestaan on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnoima valtion budjetin ulkopuolinen rahasto.

Takaisin