Tiivistetty esitys 

1.6 Pölyongelman havaitseminen

Pääsivu
Sisällysluettelo

1 Pölyongelman havaitseminen

1.1 Pöly: määritelmiä ja käsitteitä

1.2 Pölyn muodostuminen ja vapautuminen

1.3 Pölylle altistavia aloja ja töitä

1.4 Pölyn aiheuttamat haitat

1.5 Vaaran ja riskin tunnistusmenetelmiä

1.6 Pölyongelman havaitseminen

Kirjallisuus (luku 1)

 



Ehkäpä suurin syy, että altistutaan terveydelle haitalliselle jopa vaaralliselle pölylle on se, että ongelma on useasti vaikeasti havaittavissa ja arvioitavissa. Toinen syy on, ettei nähdä torjuntatoimien olevan mahdollisia varsinkaan talouden näkökulmasta. Havaitseminen perustuu pölyn ominaisuuksien ja terveyshaittojen tuntemiseen. Tässä suhteessa pölyt eroavat toisistaan ratkaisevasti. Tietty pöly voi olla yli 100 kertaa haitallisempaa kuin joku haitaton pöly, joten tällaisten vaikutusten havaitseminen ja huomioiminen on pölyhaittojen torjunnan kulmakivi. Satojen tapausten joukosta voidaan ottaa pari esimerkkiä havaitsemisen vaikeudesta.

Kaivannaisteollisuudessa esimerkiksi kalkkikivipölyä pidetään huomattavasti vaarattomampana kuin kvartsia sisältävien kallion murskaamista, jossa vapautuva hienojakoinen pöly voi pari kolmen vuosikymmentä altistumisen alkamisen jälkeen aiheuttaa lähes ilman edeltäviä oireita parantumattoman pölykeuhkon. Kvartsialtistumiseen tiedetään liittyvän myös kohonnut syöpäriski. Paikallisena piirteenä on tarpeen tuoda esiin, että Suomessa louhittava kalkkikivi saattaa sisältään tremoliittikuituja, jotka terveydellisiltä ominaisuuksiltaan rinnastetaan asbestiin.

Joskus käy niin, että kvartsin aiheuttama terveysvaara havaitaan ja pölyn muodostumista torjutaan ruiskuttamalla vettä esimerkiksi kvartsipitoisen kiven porauksessa ja sahauksessa. Tässäkin tapauksessa on virhearvion mahdollisuus ilmeinen. Kaikki hiukkaset eivät välttämättä jää vesiaerosoliin, ja toisaalta se voi kulkeutua kauaskin muodostumispaikaltaan. Kun vesi haihtuu, jäljelle jää hienopöly, joka pöllähtää ilmaan ilmavirtojen vaikutuksesta.