Usein esitettyjä kysymyksiä riskienhallinnasta
Tällaisia kysymyksiä riskienhallinnasta esitetään usein.
Riskit
"Mitä riskit ovat?"
Riski on mahdollisuus, että haitallinen tapahtuma toteutuu. Tässä
määritelmässä riskillä viitataan tilanteeseen, jossa on mahdollista,
mutta ei täysin varmaa, että esiintyy ei-toivottu tapahtuma, jolla on
haitallisia seurauksia. Siten määritelmään sisältyvät niin
todennäköisyys kuin seurauksetkin. Usein ihmiset pitävät riskiä vain
tapahtuman todennäköisyyden funktiona.
Ks. sivu Mitä ovat riskit?
"Mitä riskienhallinnalla tarkoitetaan?"
Ks. sivu Mitä riskienhallinta on?
"Yrittäminen on jo riski. Ei niistä riskeistä eroon pääse. Kannattaako yrittääkään?"
Aina kannattaa. Riskejä ei useinkaan voi kokonaan poistaa, mutta
niitä voi vähentää merkittävästikin. Monet yritysten kaatumiset eivät
ole johtuneet yrittämisestä 'sinänsä', vaan toimenpiteistä, joissa ei
ole otettu huomioon kaikkea, mikä olisi pitänyt ja käytännössä helposti
voinut.
Ks. sivu Riskienhallinnan hyödyt
Riskienhallinta ja muu yritystoiminta
"Eikö riskienhallinta ole vain hyvää liikkeenhoitoa? Miksi siitä kannattaa erityisesti puhua?"
Liikkeenhoito tai -johtokaan ei ole jakamaton kokonaisuus. Se on
muutakin kuin riskienhallintaa! (Henkilöjohtamista, tuotannonohjausta
jne...) Riskienhallinta on selvästi erotettavissa oleva kokonaisuus,
jolla on omat päämääränsä ja periaatteensa.
Toinen asia sitten on, että riskienhallintaa harjoitetaan eniten ihan arkipäiväisessä työssä - käyttämällä tervettä järkeä ja harkintaa. Tässä mielessä se on samantyyppistä kuin laatutoiminta.
"Voidaanko riskienhallinnan sanoa olevan osa laatutoimintaa?"
Jos ajatellaan laatutoiminnan ideaa, niin tuotteet ja palvelut
pyritään tekemään laadukkaiksi, jotta ne menevät kaupaksi ja saavat
asiakkaan tyytyväiseksi. Laatuhan tarkoittaa asiakkaan tarpeiden
mukaisuutta. Laatu on siten edellytys yritystoiminnalle ja sen huonous
tai huononeminen on yksi olennaisimmista riskeistä. Samalla on selvää,
että yritys, jonka toiminnassa sattuu usein vahinkoja tai keskeytyksiä,
ei kykene toimittamaan laatua asiakkailleen.
Laatutoiminta on kuitenkin vain yksi yrityksen toimintajärjestelmistä. Riskienhallinta kattaa muutakin kuin laaturiskejä. Yleensä, kun puhutaan vaikkapa turvallisuustoiminnan integroimisesta laatujärjestelmään tarkoitetaan, että turvallisuustoiminta pitää dokumentoida ja ohjeistaa samassa yhteydessä kuin normaali tuotannollinen työ. Se taasen on ohjeistettu "laatukäsikirjassa" (ja tarkemmissa työohjeissa) niissä yrityksissä, joissa on muodollinen laatujärjestelmä. Kysymys on kuitenkin yrityksen normaalien työtapojen ohjeistuksesta, eli se mitä tarkoitetaan, on oikeastaan, että riskienhallinta on osa yrityksen toimintaa! Ja mitäpä muuta se voisi olla!
"Joku väitti, että työsuojelulla ja riskienhallinnalla ei ole samanlaiset tavoitteet. Onko se totta?"
Se on osittain totta. Työsuojelun ajatuksena on jokaisen työtekijän
hyvinvoinnin varmistaminen. Riskienhallinta lähtee (yleensä) yrityksen
tai sen jonkin toiminnon toimintakyvyn varmistamisesta. Siinä mielessä
on työntekijöilläkin erilainen rooli ja merkitys. Toisaalta on
havaittu, että yrityksillä, jotka eivät koko henkilöstöään käytännössä
kunnioita (mm. hyvällä työsuojelulla), on monenlaisia ongelmia ja
riskejä.
"Eikö riskienhallinta ole johdon ja 'talousihmisten' hommia? Mitä se minulle kuuluu?"
Länsimaisissa yrityksissä ovat tehtävät ja vastuualueet olleet
tähän asti usein tarkasti jaettu. Johto ja 'talousihmiset' ovat
jakaneet käytännöllisiä tehtäviä alaisilleen. Niissä tehtävissä ei
useinkaan ole puhuttu riskienhallinnasta, eikä niiden toteuttamisessa
ole edellytettykään erityistä riskienhallinnan hallintaa. Työelämä
kuitenkin muuttuu. Tehtäväkentät laajenevat ja muuttuvat. Siksi
nykyisin on tärkeää jopa 'suorittavassa portaassa' tuntea
riskienhallinta käsitteenä, sen merkitys omassa ja muiden tehtävissä ja
olla valmis oman työn ohessa tapahtuviin riskienhallintatoimiin. Tämä
koskee varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa yksittäisten
henkilöiden teot vaikuttavat koko yrityksen tulevaisuuteen.
Riskienhallinnan koulutus
"Mitä järkeä on puhua henkilöstölle kaikenmaailman
riskienhallintaperiaatteista? Eikö ole parempi antaa selvät ohjeet
('Tee näin')"?"
Työelämä ja työsuhteet muuttuvat nykyään nopeasti. Opituilla tietyn
tehtävän rautalankamalleilla ei pärjää, kun (ei 'jos'!) tilanteet
muuttuvat. Riskienhallinnan yleisten pelisääntöjen hallitseminen luo
osaamista, jota voi soveltaa aivan uusissakin tilanteissa. On huomattu,
että riskien tunnistamiseen ja torjuntakeinojen miettimiseen
osallistuminen parantaa henkilöstön osaamista merkittävästi, ja
tuloksena on riskien hallinnan lisäksi parempaa tuottavuutta, laatua ja
mukautumiskykyä uusiin asioihin.
"Yrityksessämme on työväki heikosti koulutettua ja suoraan
sanoen ei kauhean fiksua. Miten heille saa jotain syvällisempää
menemään perille?"
Työelämän kehittämisessä täytynee hyväksyä monimuotoisuuden
periaate: ei kaikkea kaikille. Toisaalta, nykyisillä aikuiskoulutuksen
ja työpaikkojen toiminnan kehittämisen toimintamalleilla saadaan oppia
menemään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kaikille. Rutiinityötä
tekevän henkilön riskienhallinta on usein terveen harkinnan käyttämistä
työssä tulevien ongelmien ennakoimisessa ja hallitsemisessa. Ei aina
tarvitse puhuakaan riskienhallinnasta - olennaista on tehdä selväksi
vaikkapa virheellisen tuotteen tai viivästyneen toimituksen mahdolliset
vaikutukset yrityksen toiminnalle.
Riskien arviointi ja riskianalyysit
"Mitä hyötyä yrittäjälle on riskien arvioinnista tai riskienhallinnasta?"
Mitä hyötyä yrittäjälle on siitä, että yritys on olemassa?
Jonkinasteinen riskienhallinta on välttämätöntä kaikille yrityksille.
Ks. sivu Riskienhallinnan hyödyt
Mikä on minimitaso riskienhallinnassa?
Yritys kartoittanut keskeiset riskinsä.
Henkilöriskit, omaisuusriskit, vastuu- ja keskeytysriskit tunnistettu.
Yrityksessä tunnetaan toimialan erityiset riskit tunnistettu.
Tunnistettujen riskien osalta on toteutettu tarvittavat
riskienhallintatoimenpiteet. Yritys tuntee myös julkisen vallan
vaatimukset riskienhallintatoimille ja toteuttaa näitä vaatimuksia.
Vakuutusturva on arvioitu ja mitoitettu oikein.
Paljonko riskienhallintaan kannattaa panostaa?
Tästä on vaikea antaa markkamääriä tai yleisiä peukalosääntöjä,
mutta lähtökohta on se, että liikemiesjärjen kannalta tärkeät
riskienhallintatoimet ovat yleensä mielekkäitä toteuttaa. Yleinen
käsitys on se, että riskien tunnistamiseen sijoitetut markat ovat hyvä
investointi. Mutta suojautumiseen sijoitettuja varoja on aina
suhteutettava suojattavan asian arvoon.
"Mitkä lait velvoittavat riskien arviointiin?"
Riskien arviointia velvoittavat monet lait. Työpaikkaa koskevat mm.
työturvallisuuslaki, kemikaalilaki jne. Tuotteita koskevat mm.
konedirektiivi, työturvallisuuslaki jne...
Ks. osio Riskienhallinnan perusvaatimukset
Mutta esimerkiksi liikeriskien arviointiin (vaikkapa keskeytysriskit, huonon laadun aiheuttama riski, tuotekehitysriskit jne...) eivät velvoita mitkään lait. Vain terve järki!
"Kannattaako järeitä turvallisuus- ja riskianalyysejä tehdä? Eikö standardien mukaisuuden varmistaminen riitä?"
Standardeissa ei voida ottaa kaikkea huomioon. Riskianalyysien
paras anti on siinä, että ne tarkastelevat usein todellista toimintaa
juuri kyseisessä kohteessa. Esimerkiksi yrityksissä olevissa
tuotantolaitteissa on mukana eri valmistajien toimittamia järjestelmiä,
järjestelmien käyttötavat vaihtelevat. Tässä kuviossa on niin monia
muuttujia, että turvallisuudesta ei voi varmistua muuten kuin
analysoimalla järjestelmän toimintaa vaihe vaiheelta.
Toisaalta, jos järjestelmä on tuttu, ja täysin standardinomainen, päästään hyviin tuloksiin helposti käyttämällä kohdetta varten kehitettyjä tarkistuslistoja.
Paljonko riskien kartoittamiseen menee aikaa
Jo kahden tunnin tunnistuspalaverissa saa paljon aikaan, jos
tarkasteltava toiminta on muuten ammattimaisella tasolla. Mutta
esimerkiksi työtehtävien tai tuotantojärjestelmien yksityiskohtainen
riskianalyysi voi vaatia paljon enemmän aikaa ja usein ulkopuolisen
konsultin käyttöä. Tätä kannattaa aina tiedustella asiantuntijoilta
tapauskohtaisesti.
"Eikö riskianalyysi ole kauheaa matematiikkaa?"
Liiketaloudellisten riskien määrittämisessä käytetään
matematiikkaa, samoin esimerkiksi koneiden luotettavuuden
määrittämisessä ja suurten teollisuuslaitosten onnettomuusriskien
määrittämisessä. Tavanomainen riskianalyysi perustuu kuitenkin riskien
tunnistamiseen ja niiden torjuntakeinojen suunnitteluun. Joskus riskejä
luokitellaan karkeasti niiden mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen
todennäköisyyden ja vahinkojen suuruuden mukaan. Eli riskianalyysi ei
yleensä ole kovin matemaattista, lähinnä se vaatii kykyä tarkastella
asioita realistisesti, järjestelmällisesti, yksityiskohtaisesti ja
avoimin mielin.