Pk- yrityksen riskienhallinta

Tarkista tietojen ajantasaisuus. Sivustolla esitetään Pk-yritysten riskienhallinnan kehittämishankkeiden aikana tuotettuja sisältöjä, eikä sivustoa päivitetä

Osiot
Omat työkalut
Olet täällä: Pääsivu Riskilajit Sopimus- ja vastuuriskit Sopimusten syntytavat
Tehdyt toimenpiteet

Sopimusten syntytavat

Sopimusvapauden perusteella sopijat voivat vapaasti päättää, missä muodossa sopimus tehdään. Kirjallinen sopimus on yleensä paras vaihtoehto. Sopimus voi kuitenkin syntyä myös ilman kirjallista sopimusasiakirjaa esimerkiksi suullisesti tai hiljaisesti. Selvitä, miten eri tavoin yrityksesi kaupat ja sopimukset syntyvät. Onko sopimusten tekemiseen jatkossa syytä panostaa enemmän? Vertaa seuraavia kauppasopimusten syntytapoja oman yrityksesi sopimistapoihin.

Kirjallinen sopimus. Suositeltavinta on tehdä kirjallinen sopimus, jossa määritellään mm. sopimusehdot, sopijoiden tehtävät, oikeudet ja vastuut. Epäselvyyksien välttämiseksi jokaisen sopimussivun ja liitteet voi allekirjoittaa erikseen. Tutunkin sopimuskumppanin kanssa erimielisyydet ovat mahdollisia. Kirjallinen sopimus pienentää riskejä ja tulkintavirheitä.

Tarjous-tilaus-tilausvahvistus. Sopimus voi syntyä ilman yhtä varsinaista "sopimuspaperia" perustuen tarjoukseen ja sen hyväksymiseen. Sopiminen voi sisältää tarjouspyynnön, tarjouksen, tilauksen ja tilausvahvistuksen. Tarkista, missä vaiheessa ja millä ehdoilla sopimus lopulta syntyy. Varmista, että tarjouksen ja tilauksen ehdot ovat samanlaiset eikä vastapuoli ole tehnyt niihin muutoksia. Säilytä kaikki sopimiseen liittyneet paperit tarjouspyynnöistä laskuihin saakka, jotta voit myöhemmin tarkistaa sovitut asiat. Jälkimmäinen asiakirja on yleensä pätevin.

Suullinen sopimus. "Kättä päälle! -sopimus ei ole suositeltava vaihtoehto, koska epäselvissä tapauksissa sovitun todistaminen on usein vaikeaa. Rutiiniasioita voidaan joskus sopia suullisesti, mutta tällöinkin selkeä sopimuksen läpikäyminen on turhien riskien välttämiseksi tärkeää.

Hiljainen sopimus voi syntyä toiminnan perusteella vakiintuneen käytännön mukaan esimerkiksi silloin, kun ostaja alkaa käyttää toimitettua tuotetta ilman erillistä sopimusta tai asiakas jatkaa kuukausimaksujen maksamista ilman varsinaista sopimista. Epäselvissä tilanteissa voidaan joutua turvautumaan ulkopuoliseen ratkaisijaan, joka viime kädessä päättelee, mitä on sovittu.

Muistio. Sopimuksena voidaan pitää myös sopimusneuvotteluista laadittua muistiota. Neuvottelun kulusta yksityiskohtaisesti laaditusta muistiosta sovitut asiat löytyvät helposti. Muistio voi toimia myös kirjallisen sopimuksen pohjana.

Sopimusneuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus. Sopimukseen pääseminen voi vaatia pitkällisiä neuvotteluja, joissa selvennetään täsmentämistä vaativia kohtia. Sopijoiden yhteisymmärrys syntyy näin vähitellen, keskinäisenä kompromissina. Neuvottelujen kuluessa voidaan vaikeiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvita asiantuntijan, esim. juristin apua.

Vuosisopimukset. Kauppasopimukset eivät aina ole kertaluonteisia. Kaupankäynti voi perustua jatkuvuuteen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jolloin sopimuskumppanit voivat tehdä esim. vuosisopimuksia.

Määrämuotoiset sopimukset. Tietyt sopimukset, kuten vekseli, velkakirja ja avioehto edellyttävät kirjallista sopimista. Joihinkin kirjallisiin sopimuksiin, esim. testamenttiin vaaditaan lisäksi todistajat.

Eri vaiheiden yhdistelmänä syntynyt sopimus. Sopiminen ei välttämättä ole yksiselitteistä, vaan sisältää monia vaiheita. Sopiminen voi käsittää esim. tilauksen ja suullisen lupauksen tai hiljaisen hyväksynnän yhdistelmän. Sopiminen alkaa usein myös tarjouspyynnöstä ja siihen annettavasta tarjouksesta. Tämän jälkeen sopimuskumppanit voivat ennen sopimukseen pääsyä käydä vielä hyvinkin laajoja sopimusneuvotteluja. Ks. lisätietoja työkortista "Tarjouksen tarkistuslista"


Taustalla pyörii Plone CMS, avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä