PROJEKTITIEDOTE

M2Y9920

Projektin nimi  Sähköajoneuvojen ympäristöhyödyt Helsingissä 
Raportointiaika  Lokakuu 2000
Raportointikausi   1.5. – 30.9.2000

Hankkeen eteneminen raportointikaudella 

(Tähänastiset tulokset, mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan, mahdolliset ongelmat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet)
Työssä on laadittu katsaus sähköauton historiaan ja teknologiseen kehitykseen sekä laadittu kolme vaihtoehtoa mahdollisesta Helsingissä käyttöön tulevasta sähköajoneuvokalustosta ja sen energiankulutuksesta.
YTV on arvioinut liikenteen päästöjen kehityksen EMME -liikennesuunnitteluohjelmistoon liitetyllä päästöjen laskentaohjelmistolla. Päästöt on arvioitu sekä nykykehitys-vaihtoehdossa (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä, PLJ) että sähköajoneuvoskenaariossa (SAN).
Helsingissä tuotettavan sähkön ympäristövaikutusten arviointia varten Helsingin Energia on toimittanut Vuosaari B –voimalaitoksen päästötiedot ja muut tarvittavat lähtötiedot. Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästöjen arviointi on pohjautunut kauppa- ja teollisuusministeriön energiaskenaarioihin.
Tarkasteltavia päästökomponentteja ovat rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset (sekä suorat hiukkaspäästöt että ilmakehässä muodostuva sulfaatti ja nitraatti), hiilimonoksidi, typpi- ja hiilivetypäästöistä muodostuva alailmakehän otsoni, hiilidioksidi sekä metaani.
Ilmatieteen laitos on mallintanut sekä liikenteen että Vuosaari B:n päästöistä aiheutuneet pitoisuudet Helsingissä. Tulosten mukaan sähköajoneuvojen lisääntymisen myötä pitoisuudet alentuvat jonkin verran Helsingissä. Sähkön lisätuotanto puolestaan nostaa pitoisuuksia jonkin verran, mutta nousu on kertaluokkia alhaisempi pakokaasupäästöjen vähentymisestä johtuvaan pitoisuusalenemaan verrattuna.
Vaikutusten arvottamista varten on koottu muut tarvittavat lähtötiedot (väestötiedot, satotiedot yms. ) ja laadittu tarvittavat laskentataulukot päivitettyine altistus-vaikutusfunktioineen.
Tässä vaiheessa sekä nykykehityksen liikenteen päästöjen että sähköajoneuvovaihtoehdon terveysvaikutukset on arvotettu vaikutuspolkumenetelmällä pääkaupunkiseudulla. Ilmastovaikutukset on arvioitu päästömäärien perustella. Samoin Vuosaaren B-voimalaitoksen päästöjen terveys- ja ilmastovaikutukset on arvotettu. Lisäksi Suomen keskimääräisen sähköntuotannon aiheuttamia terveysvaikutuksia on arvioitu hiljattain valmistuneen, samaa vaikutuspolkumetodologiaa käyttäneen selvityksen pohjalta (Krewitt & Heck 2000). Sähköntuotannon vaikutuksia arvotettaessa on huomioitu sähköajoneuvojen kuluttama energia kolmessa eri tekniikkavaihtoehdossa.
Sähköntuotannossa laskelmissa on hyödynnetty keskimääräisiä päästöjä, mutta CO2-päästöjen osalta on pohdittu tässä vaiheessa myös marginaalitarkastelua.
Tähänastisten tulosten perusteella sähköajoneuvoihin siirtymisestä seuraa ympäristöhyötyjä nykykehitykseen (PLJ) verrattuna. 

Resurssien käyttö verrattuna projektisuunnitelmaan (Budjetti, työaika)

Työ on edennyt projektisuunnitelman mukaan.

Suunnitellut tehtävät seuraavalle kaudelle

Tutkimukset seuraavassa vaiheessa: 
- arvotetaan kasvillisuus- ja likaantumisvaikutukset
- pohditaan tarkastelualueen laajentamisen merkitystä tuloksiin 
- arvioidaan sähköntuotannon marginaalitarkastelun merkitystä rikkidioksi-, typen oksidien ja hiukaksten päästöihin
- verrataan tuloksia kirjallisuuteen
- pohditaan sähköajoneuvojen lisäämisen meluvaikutuksia suuntaa-antavasti
- tarkastellaan tuloksia ja tehdään johtopäätökset
- tarkistetaan tehdyt laskelmat ja tarkastellaan tulosten luotettavuutta

Raportit ja muut julkaisut

Hämekoski, Kari, Anttila, Juha. 2. väliraportti (luonnos, vain ohjeusryhmälle) 3.10.2000.

 


Päivitys 16.10.2000 /JKL