PROJEKTITIEDOTE

M2T0023

Projektin nimi  Uudet ajoneuvotekniikat ja niiden potentiaalit energiankulutuksen ja päästöjen vähentäjänä
Raportointiaika  Lokakuu 2000
Raportointikausi   1.5. – 30.9.2000

Hankkeen eteneminen raportointikaudella 

(Tähänastiset tulokset, mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan, mahdolliset ongelmat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet)
Seurantajakson aikana on jatkettu ammattikirjallisuuden ja muun lähdeaineiston seurantaa ja taltiointia
Osallistuttu 2000 FISITA World Automotive Congress –konferenssiin (Seoul, kesäkuussa; Laurikko)
Kilpailu polttokennokäyttöisen auton markkinoille tuomisesta on tällä hetkellä varsin suuren huomioarvon kohteena. Lupauksia on annettu markkinoille tulosta v. 2003-2004, mutta mitään volyymejä ei kukaan mainitse. Kärkiyritys on DaimlerChrysler (DC), joka on vahvasti liittoutunut alan pioneeriyrityksen Ballardin ja Fordin kanssa. DC:n NECAR 4, joka esiteltiin keväällä 1999, on siitä jo varsin hyvä osoitus. NECAR 4 on nyt käyttökokeissa Munchenin lentokentällä, jossa on tarvittava vetytankkausasema. Sitä hyödyntävät myös MAN/Neoplan –polttokennobussiprojekti ja BMW vetypolttomoottorisissa BMW 750HLi-koeautoissaan. Polttoaine onkin eräs suurimpia kysymysmerkkejä.
Toisaalta japanilaiset ovat vahvasti mukana. Toyotalla on kaksi konseptiautoa, toinen metanoli-reformerilla varustettu ja toinen suoravetykäyttöinen. Viimeksi etenkin Honda on ottanut kovaa kiriä, sillä se julkisti syyskuussa FCX-V3 mallin, jolla se osallistuu California Fuel Cell Partnership-hankkeeseen, jossa uutta ajoneuvoteknologiaa demonstroidaan ja kehitetään ”kenttäolosuhteissa”. Auto on nelipaikkainen, ja varsin tavanomaisen auton näköinen. Polttokennon (Ballard) teho on 62 kW ja polttoaineena on kaasumainen vety (100 l @ 250 bar). Se hyödyntää ajomottorien yms. osalta varsin paljon Hondan EVPlus-sähköauton teknikkaa.
Polttokennotekniiikka etenee vauhdilla myös kaupunkibusseissa, joissa sitä on jo menetyksekkäästi kokeiltu Pohjois-Amerikassa. Siellä Ballard-busseja oli 3+3 koekäytössä Vancouverissa ja Chicagossa. Polttoaineena oli kaasumainen vety. Euroopassa bussikehitystyötä tekevät etenkin saksalaiset DaimlerChryslerin Evo-Bus, MAN/Neoplan ja ProtonMotor. Vuoden sisään on odotettavissa, että siellä saadaan koeliikenteeseen noin 20…40 polttokennobussia, joista esimerkkinä EvoBussin Citaro FC ja ProtonMotorin midibussi..
Vaikka polttokennoautojen tekniikka ei millän muotoa ole vielä kypsää markkinoille tuloon, liittyvät  suurimmat kysymysmerkit ja ongelmat tällä hetkellä kuitenkin polttoaineinfraan. Kaasumaista vetyä on rajoitetusti koeasemilla, mutta laajamittaista, toimivaa jakelua ei ole. Siksi kehiteteään polttoainemuuntimia, joilla vetyä voidaan tehdä metanolista tai bensiinistä, jota on saatavilla kaikkialla.

Resurssien käyttö verrattuna projektisuunnitelmaan (Budjetti, työaika)

Resurssien käyttö on likimain suunnitelman mukainen. 

Suunnitellut tehtävät seuraavalle kaudelle

Jatketaan aineiston keruuta tavoitteena päivitetyn kehitystilanneraportin laatiminen loppuvuodesta.
Pyritään kontaktiin niiden yritysten kanssa, joilla olisi potentiaalia / mielenkiintoa tarjota autoja kentäkokeeseen.

Raportit ja muut julkaisut

n/a

 


Päivitys 13.10.2000 /JKL