PROJEKTITIEDOTE

M2K0022

Raportointiaika Toukokuu 2000
Raportointikausi  1.11.1999 – 31.4.2000

Projektin perustiedot

Projektin koodi  M2K0022
Projektin nimi  Suurkaupunkien tieliikenteen aiheuttamien ilmanlaatuongelmien kartoitus
Vastuuorganisaatio  TTKK/Liikenne- ja kuljetustekniikka       < www.tut.fi/liku
Projektin vastuuhenkilö   Jorma Mäntynen 
Projektin yhteyshenkilö   Riikka Silvennoinen 
Osoite  PL 541, 33101 Tampere
Puhelinnumero  (03) 365 3705
Telefax   (03) 365 3447 
Sähköpostiosoite   riikka.silvennoinen@tut.fi

Muut tahot 

Organisaatio Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite
Fortum Oil and Gas Ensio Tukiainen 010 4524670 ensio.tukiainen@fortum.com
Motiva Jochim Donner 09-85653105 jochim.donner@motiva.fi
VTT Energia Juhani Laurikko 09-4565463 juhani.laurikko@vtt.fi

Aikataulu

Hankkeen alkamisaika Hankkeen suunniteltu kesto Hankkeen suunniteltu päättymisaika
 1.1.2000 4 kk  30.4.2000 

Rahoitus [kmk] 

Vuosi  2000  Yhteensä 
MOBILE2-rahoitus 100 100
Muu rahoitus     
Yhteensä 100 100

* suunniteltu

Hankkeen tavoite 

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tieliikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja, niiden laajuutta, vakavuusasteita sekä haittojen aiheuttamia terveydellisiä vaikutuksia ns. länsimaiden ulkopuolelle jäävien maiden suurkaupungeissa. 

Tavoitteena oli myös määrittää, mitkä Suomessa kehitteillä tai käytössä olevat puhdistusmenetelmät ja –tekniikat voisivat olla hyödynnettävissä.

Hankkeen eteneminen raportointikaudella 

(Tähänastiset tulokset, mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan, mahdolliset ongelmat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet)
Tieliikenteen aiheuttamat ilmanlaatuongelmat ovat ns. länsimaiden ulkopuolelle jäävissä suurkaupungeissa suuria ja ongelmien kasvuvauhti vain kiihtyy väestönkasvun, elintason nousun ja autoistumisen seurauksena koko ajan. Joissain kaupungeissa asiaan on jo herätty ja käynnistetty toimenpiteitä, jotka tähtäävät ympäristöhaittojen vähentämiseen tai ehkäisemiseen. Ilmanlaatuongelmat ovat merkittäviä myös länsimaiden suurkaupungeissa, mutta on järkevämpää ja mielenkiintoisempaa keskittyä juuri niihin kaupunkeihin, missä ongelmat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja joissa päästöjä pystytään merkittävästi vähentämään. Näissä maissa isojen hankkeiden läpivienti ei myöskään usein onnistu vain oman maan resursseilla. Käynnissä olevissa projekteissa yhteinen piirre on sen, että monessa päärahoittajana on Maailmanpankki ja useissa projekteissa on mukana ulkomaisia yrityksiä. Myös Pohjoismaat ovat olleet aktiivisia yhteistyössä – Suomen rooli on kuitenkin ollut vähäinen. Projekteissa on usein yhtenä tavoitteena yleisen tietoisuuden lisääminen ilmanlaatuasioista. 
Tutkimussuunnitelmassa määritetyillä kriteereillä valittiin tässä projektissa 70 kaupungista kattava 12 kaupungin joukko. Kohteiden valintaa ohjasivat myös tiedon saannin ongelmat. 
Kaupungeista viisi sijaitsee Aasiassa (Bangkok, Dacca, Jakarta, Mumbai ja Shanghai), kolme Euroopassa (Ateena, Budapest ja Praha), yksi Afrikassa (Kairo), yksi Väli-Amerikassa (Meksiko City) ja kaksi Etelä-Amerikassa (Santiago ja São Paulo). Aasian maissa, etenkin Bangladeshissa ja Intiassa on tyypillisesti alhainen bruttokansantuote (n. 400 USD/asukas). Etelä-Amerikan maiden BKT on n. 4000 USD/as. Euroopan maissa BKT on korkeampi; tutkimusalueista Kreikassa on korkein BKT (n. 12 000 USD/as.), kun esimerkiksi Suomessa BKT asukasta kohden on 24 800 USD. 
Kohdekaupungeissa asukastiheys on erittäin korkea. Kohdekaupunkien liikennejärjestelmille on tyypillistä, että moottoriajoneuvokanta on keskittynyt suurkaupunkialueille, joissa infrastruktuuri on tehoton ja puutteellinen. Ajoneuvokannan keski-ikä on korkea ja ajoneuvot huonosti hoidettuja. Etenkin Aasian suurkaupungeista jopa puolet moottoriajoneuvokannasta saattaa olla kaksitahtimoottorisia ajoneuvoja, jotka ovat suurin HC-, savu- ja hiukkaspäästöjen lähde. Myös dieselajoneuvojen osuus kaupungeissa on suuri. Dieselpolttoaineen rikkipitoisuus ja bensiinin lyijypitoisuus ovat korkeita useimmissa maissa. Joukkoliikenteen palvelutaso on useimmissa kaupungeissa huono, etenkin niissä, jossa joukkoliikenne ei perustu raideliikenteeseen.
Ilmalaatuongelmien ratkaisuun löytyy Suomesta lukuisia keinoja, joita voidaan hyödyntää myös vientituotteina. Kaikki ilmanlaadun parantamiskeinot eivät kuitenkaan aina ole käytettävissä etenkään kehitysmaissa. Esimerkiksi katalysaattoripakon määrääminen useissa suurkaupungeissa tuskin olisi realistinen päästöjen vähentämiskeino. 
Projektin kuluessa osoittautui, että kenties kulttuurieroista ja kieliongelmista johtuen yhteyden saaminen ulkomaisiin yhteyshenkilöihin on vaikeaa. Etenkin sähköpostia ei ulkomailla mielletä ”viralliseksi” yhteydenpitovälineeksi. Kirjallisuudesta saadun kaupunkien ilmanlaatutiedon ajantasaisuus, vertailukelpoisuus ja luotettavuus oli sekalaista. Joissakin kaupungeissa ilmanlaatua ei seurata aktiivisesti, kun taas joissakin on kehittyneitä GEMS/ilmanlaadunmittauspisteitä.
Projektin perusteella voidaan mahdollista jatkohanketta ajatellen todeta, että tieliikenteen aiheuttamat ilmanlaatuongelmat maailman suurkaupungeissa ovat merkittäviä, lisäksi alalta löytyy runsaasti suomalaista osaamista. Tämän lisäksi tarvitaan vielä aitoa halukkuutta ja ennen kaikkea pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista asioiden ratkaisemiseen. Tämän kaltainen projekti ei käynnisty hetkessä eivätkä tulokset näy vuodessa vaan pikemminkin 10 vuodessa, joten projekti saattaa edellyttää myös taloudellista riskinottoa. Tällainen projekti on loistava mahdollisuus suomalaisen tieto-taidon viemiseen ja edistämiseen. 

Resurssien käyttö verrattuna projektisuunnitelmaan (Budjetti, työaika)

Projekti on toteutettu hyväksytyn tutkimussuunnitelman mukaisesti. 

Suunnitellut tehtävät seuraavalle kaudelle

Projekti on päättynyt 30.4.2000.

Raportit ja muut julkaisut

Riikka Silvennoinen ja Harri Rauhamäki. Suurkaupunkien tieliikenteen aiheuttamien ilmanlaatuongelmien kartoitus. M2K0022-1. Toukokuu 2000.

 


Päivitys 08.09.2000 /JKL