Terveydenhuollossa avoimiin sovelluksiin ja sanomaperiaatteeseen siirtyminen on osoittautunut vaikeaksi. Suomen terveydenhuollon käyttämät tietojärjestelmäsovellukset on pääosin tehty viime vuosikymmenen puolella. Erityisesti potilashallinnon ja -hoidon tietojärjestelmien toteutustekniikka on teknisesti vanhentunut. Integrointi on pääasiassa toteututettu yhteisen tietokannan kautta ilman yhtenäistä arkkitehtuuria.

Euroopassa on panostettu kovasti alan standardointiin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kohdistuvasta standardointityöstä vastaa Euroopassa Euroopan standardisoimisorganisaation CEN:in komitea TC251. Työn etenemisvauhti ja tulokset ovat olleet tämän päivän käytännön tarpeisiin verrattuna olleet vähäiset. Kun lisäksi tekninen kehitys alalla on kovin ripeää, on olemassa jatkuvasti vaara, että standardi on vanhentunut jo ennenkuin se on saatu valmiiksi. Kuten muillakin sektoreilla 'de jure' standardeilla on mahdollisuuksia vasta kun kehitys on saavuttanut päätepisteensä. Sen vuoksi 'de facto' standardit ovat olleet tietoteollisuudelle leimaa antava piirre jo usean vuoden ajan. Amerikkalainen HL7 sanomastandardi on terveydenhuollon harvoja 'de facto' standardeja. Sen tekeminen käynnistyi noin 10 vuotta sitten ja siitä on tällä hetkellä olemassa jo yli 1000 asennusta amerikkalaisissa ja enenevästi myös muiden maiden terveydenhuoltolaitoksissa.

HL7 Finland r.y. perustettiin syksyllä -95 edistämään järjestelmäintegraatioperiaatteella tapahtuvaa tietojärjestelmien kehittämistyötä, HL7 sanomasuosituksen käytön leviämistä ja huolehtimaan suosituksen paikallistamistyöstä. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä 42 kpl. Mukana ovat kaikki merkittävät toimittajat riippumatta ovatko ne keskenäisessä kilpailutilanteessa. Lisäksi mukana on joukko suurimpia sairaanhoitopiirejä. Yhdistyksen hallituksen muodostavat: Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka (pj), Seppo Ahokas, Medici Data Oy, Yrjö Jokinen, Kuopion yliopisto ja Simo Pietilä HYKS. Yhdistyksen jäsenmaksu on yhteisöjäseniltä 1000 mk/v.

Mihin HL7:ää tarvitaan

Health Level 7 on tietojärjestelmien välinen "esperanto", jota käyttäen tietojärjestelmät voidaan yhdistää käyttäen viestejä rajapintana. HL7 mahdollistaa "plug-and-play" -lähestymistavan yhdistettäessä vaikkapa röntgen- tai laboratoriojärjestelmää sairaalan muihin tietojärjestelmiin. Leikkaussalin tietojärjestelmää hankittaessa ao. yksikkö voi hankkia mielestään parhaan tarjolla olevan järjestelmän ja kuitenkin saada aikaiseksi luotettavasti ja pienin alkukustannuksin tietojen siirron tämän järjestelmän ja muiden tietojärjestelmien välille. Edellyttäen, että hankittavassa järjestelmässä on HL7 rajapinta ("osaa puhua HL7:aa").

Esimerkkejä HL7 standardoimasta keskustelusta:
"toimita lääkettä x, annostelu zzz, potilaalle nnn" (osastojärjestelmä - apteekin tietojärjestelmä/ annosteluautomaatti); "kerro minulle potilaan nn sijainti tällä hetkellä" (esim. laboratorio- tai räntgenjärjestelmä - potilashallinnon järjestelmä); "tilaus, osastolle nn tarviketta zzz määrä kk" (tilaussovellus - varastosovellus)

Asiakkaan näkökulmasta HL7 standardin hyödyt ovat viime kädessä parantunut järjestelmien laatu ja hallittavuus sekä alentuneet kustannukset verrattuna vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin. HL7-lähestymistavalla on mahdollista siirtyä nykyisestä tietojärjestelmäympäristöstä asteittain uuteen, laajempaan ja monipuolisempaan tietojärjestelmäympäristöön.

HL7 ja muut standardit

HL7 kehitystyöstä vastaa pohjois-amerikkalainen HL7 yhdistys, jossa on mukana kaikki merkittävät sikäläiset sovellustoimittajat terveydenhoito-organisaatioiden lisäksi. USA:ssa on laaja HL7-standardiin perustuva sovellustarjonta. HL7 standardin tämän hetkinen versio on 2.2 (2.3 on äänestettävänä). Juuri tällä hetkellä HL7:n jatkokehitystyä USA:ssa on tienhaarassa. Olioperusteinen HL7 (versio 3.0) on valmisteltavana ja sen odotetaan tulevan käyttään vielä ennen vuosituhannen vaihtumista. Rinnan tämän kanssa mm. Microsoft ja Object Management Groupin alaryhmä CORBAmed sekä Hewlett-Packardin vetämä Andover Group ovat kukin tekemässä omia oliopohjaisia hajautettuja ratkaisujaan. On mahdotonta ennustaa sulautuvatko nämä pyrkimykset yhteen tai kuka näistä voittaa. Tämän päivän tilanteen kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Versio 2.2 on tänään käytettävissä. Muut ovat vasta tekeillä!

Rinnan merkkipohjaisen HL7 standardin kanssa ovat amerikkaiset kuvantamisyritykset ja kuvantamisyksikät kehittäneet DICOM 3 standardin. Se on tarkoitettu lääketieteellisten kuvien tallentamiseen ja siirtoon. DICOM 3 ja HL7 täydentävät toisiaan. DICOM 3 on jo hyväksytty myös CEN:in standardiksi ja käytännässä kaikki kuvantamisalan yritykset käyttävät sitä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että myös HL7:sta saattaa tulla myös eurooppalainen standardi joko CEN:in kautta tai perusteilla olevan maailmanlaajuisen ISO-komitean kautta. HL7:n ja Edifact-maailman välille aiotaan myös tehdä lähivuosina silta. Työn käynnistämistä valmistellaan y.m. pohjois-amerikkalaisen HL7-yhdistyksen toimesta. Kansallisia HL7 yhdistyksiä, jotka ovat liitännäisjäseniä amerikkalaisessa HL7 pääyhdistyksessä on mm. Saksassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa, Kanadassa ja myös Suomessa.

Lopuksi

HL7:n soveltamisen 1. pilotti Suomessa toteutettiin kesällä -96 HYKS:ssä. Nyt ovat käynnissä / valmisteilla iso joukko käytännön soveltamishankkeita terveydenhoitoyksiköissä. HL7 Finland yhdistys pyrkii paikallistamishankkeellaan ohjaamaan ja koordinoimaan soveltamista.

Yhteishankkeen ansiosta HL7-sanomaliikenteeseen siirtymiseen vaadittava työmäärä pienenee ja nopeutuu. HL7-standardin käyttöönotto mahdollistaa kotimaisen alan ohjelmistoteollisuuden siirtymisen kohden avoimia sovelluksia. Tätä kautta se lisää sen kilpailukykyä ja luo edellytykset vientiin. Terveydenhuoltoyksiköissä voidaan järjestelmäintegraatioperiaatetta ja HL7-viestejä käyttäen siirtyä uuden sukupolven sovelluksiin ilman, että perinnejärjestelmistä joudutaan luopumaan 'yhdellä kertaa'.