Takaisin sisällysluetteloon

LUKU 3. VEDEN SISÄÄNPÄÄSYN ESTÄMINEN

1. Tavoite
2. Viitteet
3. Dokumentaatio
4. Aukot ja sulkulaitteet, yleistä
5. Vaatimukset aukoille ja sulkulaitteille
6. Aukkojen luokittelu
7. Kaikille sulkulaitetyypeille yhteiset määritelmät ja vaatimukset
8. Vaatimukset oville
9. Vaatimukset luukuille
10. Vaatimukset ikkunoille
11. Vaatimukset aukoille, jotka ovat kulussa auki
12. Laidoitusportit
13. Ilmaputket
14. Runkoläpiviennit ja niihin kytketyt järjestelmät

1. Tavoite  

Tämän luvun sääntöjen tavoitteena on luoda riittävä turvallisuus aluksen vedellä täyttymistä vastaan siten, ettei alus täyty vedellä sopimattomasti sijoitettujen ja/tai suunniteltujen aukkojen tai runkoläpivientien kautta. 

Sivun alkuun

2. Viitteet

Tässä luvussa viitataan seuraaviin asiakirjoihin:

  • ISO 12216 :2002 Windows, portlights, hatches, deadlights and doors
  • ISO 12217-1:2002 Stability and buoyancy assessment and categorization
  • ISO 11812 Watertight and quickdraining cockpits
  • ISO 9093:2002 Seacocks and through-hull fittings
  • Lastilinjasopimus 1966 lisäyksineen

3. Dokumentaatio  

Tässä luvussa esitettyjen vaatimusten verifioimiseksi edellytetään seuraava dokumentointi:

  • Aukkojen sijoitus (esim. yleisjärjestelypiirustus)
  • Itse valmistettujen sulkulaitteiden piirustukset;
  • Esivalmistettujen sulkulaitteiden valmistajat ja tyyppimerkinnät
  • Runkoläpivientikaavio;
  • Sulkulaitteiden tiiveystestipöytäkirja
  • Esivalmistettujen sulkulaitteiden vaatimustenmukaisuustodistukset

Sivun alkuun

4. Aukot ja sulkulaitteet, yleistä

4.1. Soveltaminen 
Sovellettaessa tämän luvun sääntöjä tulee huomioida, että vaadittava vesi- ja säätiiveyden laajuus vaihtelee erityyppisille kansijärjestelyille (kts. Luku 2). Vaatimukset koskevat vain aukkoja, jotka johtavat sellaisen pinnan läpi, joka vaaditaan vesi- tai säätiiviiksi.

Aukkojen sijaintia rajoittaa myös varalaita ja vuotokulma, kts. Luku 4. Lisäksi aukoille saattaa olla erityisvaatimuksia liittyen erikoistehtävään kts. luvut 34-39. 

Aukolle asetettavat vaatimukset voidaan ohittaa, mikäli seuraavat ehdot ovat voimassa:

  • Vakavuus- ja varalaitavaatimukset täyttyvät siitä huolimatta, että tila, johon aukko johtaa, täyttyy vedellä, ja
  • progressiivista vuotoa muihin tiloihin ei voi tapahtua

Sivun alkuun

5. Vaatimukset aukoille ja sulkulaitteille

5.1. Sulkulaitteet 
Sulkulaite on yhteinen nimike aukkoja suojaaville laitteille (esim. ikkunat, ovet ja luukut). 

5.2. Arviointi 
Vaatimukset aukoille ja niiden sulkulaitteille perustuvat seuraaviin seikkoihin:

  • Suunnittelukategoria;
  • Aukon ja sulkulaitteen tyyppi;
  • Mihin tilaan aukko johtaa;
  • Aukon koko; 
  • Aukon sijainti;
  • Aukon sulkutila. 

Sulkulaitteiden tyypit käsitellään kohdassa 6. Kaikille sulkulaitteille yhteiset määritelmät ovat kohdassa 7. Yhteenveto vaatimuksista aukoille ja niiden sulkulaitteille on annettu Taulukoissa 2-5 ja tekstissä kohdissa 8-12 yksityiskohtaiset vaatimukset erityppisille sulkulaitteille.

Sivun alkuun

6. Aukkojen luokittelu

6.1. Aukkojen tyypit 
Jotkut vaatimukset perustuvat aukon tyyppiin. Aukot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: 

  • Ovet. Likimain pystysuora, sulkulaitteella varustettu aukko joka mahdollistaa likimain pystysuorassa kulkevan henkilön siirtymisen aukon läpi. 
  • Luukut. Sulkulaitteella varustettu aukko joka mahdollistaa luoksepäästävyyden luukun takana olevaan tilaan. (Pystysuora luukku on ovi jos se on riittävän iso jotta henkilö voi kulkea sen läpi likimain pystysuorassa).
  • Ikkunat ja runkoikkunat. Ikkuna on lasilla tai muulla läpinäkyvällä materiaalilla varustettu sulkulaite, jonka tarkoitus on johtaa valoa tilaan johon se on asennettu. Runkoikkuna on pieni ikkuna jonka pinta-ala on enintään 0,16 m2. Ikkuna voi olla avattava tietyin edellytyksin. Riippuen sen käyttötarkoituksesta, avattava ikkuna voi olla myös luukku. 
  • Runkoportit. Avoimen tai osittain kannellisen veneen laidassa oleva aukko sulkulaitteineen. 
  • Aina avoinna olevat aukot. Näillä aukoilla ei ole sulkulaitetta ja/tai niitä ei voida sulkea sää- tai vesitiiviisti ilman että veneen normaali käyttö kärsii (esimerkiksi koneen ilmanottoaukot ja sisätilojen tuuletusaukot). 
  • Ilmaputket. Pienet tuuletusaukot varustettuna joutsenkaulalla tai takaiskuventtiilillä. Tankkien ja akkutilojen tuuletusputket ovat tällaisia aukkoja. 
  • Runkoläpiviennit. Laidoituksen läpi menevät aukot, joihin on kytketty aluksen sisällä oleva järjestelmä. Runkoläpiviennit voivat olla varustettuna sulkuventtiilillä.

6.3. Aukon sijoituspaikka 
Seuraavat sijoituspaikat on määritelty, kts myös Kuva 1: 

  • Sijoituspaikka A: Rungon laidat sääkannen alapuolella kannellisissa aluksissa ja varalaitavaatimusta vastaavalle korkeudelle avoimissa ja osittain kannellisissa aluksissa. Monirunkoaluksen siltarakenteen alapuoli ("wet deck") kuuluu myös sijoituspaikkaan A.
  • Sijoituspaikka B: Sääkansi ylärakenteineen ja kansirakennuksineen "toisen kannen viivalle" asti, lukuunottamatta likimain eteenpäin suunnattuja pintoja jotka kuuluvat sijoituspaikkaan C.
  • Sijoituspaikka C: Likimain pystysuorat eteenpäin suunnatut pinnat ylärakenteissa ja kansirakennuksissa.
  • Sijoituspaikka D: Ylärakenteissa ja kansirakennuksissa olevat pinnat "toisen kannen viivan" yläpuolella, lukuun ottamatta likimain eteenpäin suunnattuja pintoja jotka kuuluvat sijoituspaikkaan C. 

Kuva 1. Aukkojen sijoituspaikat.

6.4. Sulkutila
Riippuen aukon sulkutilasta aluksen ollessa kulussa, aukot luokitellaan seuraavasti:

1. Aina auki merellä. Sellaiset aukot, jotka aluksen operoinnin kannalta ovat välttämättömät pitää jatkuvasti auki kulussa. Esimerkki: koneen ilmanottoaukot.

2. Ajoittain auki merellä. Sellaiset aukot, jotka aluksen operoinnin kannalta ovat välttämättömät pitää lyhyehköjä aikoja auki kulussa, mutta jotka voidaan nopeasti sulkea sää- tai vesitiiviisti. Esimerkki: ohjaamon ovet.

3. Aina kiinni merellä. Aukot, joita aina pidetään sää- tai vesitiiviisti kiinni kulussa. Esimerkki: koneen huoltoluukut.

Sivun alkuun

7. Kaikille sulkulaitetyypeille yhteiset määritelmät ja vaatimukset

7.1. Reuna- tai kynnyskorkeus.

7.1.1. Vaakasuoran aukon reunakorkeus tai pystysuoran aukon kynnyskorkeus on pienin pystysuora etäisyys reunasta tai kynnyksestä ympäröivään kannen pintaan. Epäselvissä tapauksissa sovelletaan standardissa ISO 11812 kynnyksille esitettyä mittaustapaa.

7.1.2. Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 sijoituspaikalle B annetut reuna- ja kynnyskorkeudet pätevät aukoille, joissa kannen korkeus aukon kohdalla on hLOCAL_MIN. Tämä korkeus määritetään seuraavan kaavan avulla:

hLOCAL_MIN = kDC × kL × 0,7 × Ñ/(LWL × BWL)

Jossa k = 1,0 suunnittelukategorialle A

0,9 suunnittelukategorialle B

0,75 suunnittelukategorialle C

0,5 suunnittelukategorialle D

Ñ on täyskuormauppouman tilavuus = mLDC/1025 m3

Kerroin kL on 1,0 mikäli aukon sijainti aluksen pituussuunnassa on perän ja 2/3 × LH välillä. Keulan kohdalla kL = 1,2, sijainneille 2/3 × LH ja keulan välillä kL tulee määrittää lineaarisella interpolaatiolla, kts. Kuva 2!

7.1.3. Mikäli kannen korkeus aukon kohdalla on suurempi kuin hLOCAL_MIN mutta pienempi kuin hSECOND_DECKLINE, reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus tulee määrittää seuraavasti:

hS = hSB -  (hSB-hSD) × dh/ h

Jossa:

hS on korjattu reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus, mm.

hSB on reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus taulukon 2, 3, 4 tai 5 mukaan sijoituspaikalle B, mm.

hSD on reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus taulukon 2, 3, 4 tai 5 mukaan sijoituspaikalle D, mm.

dh ylimääräinen (hLOCAL_MIN ylittävä) paikallinen kansikorkeus, mm, kts. Kuva 2.

h ylimääräinen kansikorkeus Taulukon 1 mukaan jonka yläpuolella sovelletaan sijoituspaikan D minimireuna- tai kynnyskorkeutta. Tätä rajaa kutsutaan "Toisen kannen viivaksi", kts. kuvaa 1 ja 2.

Taulukko 1. Ylimääräinen paikallinen kansikorkeus, h, mm jonka yläpuolella sovelletaan sijoituspaikan D minimireuna- tai kynnyskorkeutta ("Toisen kannen viiva"). Lh=15...24 välillä arvo määräytyy lineaarisella interpolaatiolla.

Suunnittelukategoria

A

B

C

D

LH = 6...15 m

900

810

680

450

LH = 24 m

1800

1620

1350

900

HUOM! Reuna- tai kynnyskorkeutta ei saa redusoida aluksen keulimmaisessa neljänneksessä!

Kuva 2. Reuna- ja kynnyskorkeuden redusoinnin periaatekuva.

7.2. Maksimikoko
Aukon pinta-ala, m2, määritetään aukon tasossa. Aukon lyhyemmän reunan pituus on yleensä selvä, mutta epäselvissä tapauksissa viitataan standardiin ISO 12216.

7.3. Etäisyys kannen reunasta
Etäisyys kannen reunasta on pienin vaakasuora etäisyys aukosta kannen reunaan (ilman törmäyslistaa tms.)

7.4. Tiiveysluokka

Tiiveyden aste

Säännöissä määritellään kaksi tiiveysluokkaa:

Luokka 1 = "vesitiivis"

Kyseessä oleva sulkulaite kestää vuotamatta jatkuvan hydrostaattisen paineen.

Luokka 2 = "säätiivis"

Kyseessä oleva sulkulaite kestää ajoittaisen veteen painumisen vuotamatta. Epäselvissä tapauksissa viitataan standardin ISO 12216 tiiveystestiproseduuriin "Degree 2" sulkulaitteille.

7.5. Lukitussalvat ja saranat
Lukitussalpojen ja saranoiden tulee olla lujarakenteisia ja suunniteltu siten, että vaadittu tiiveysluokka saavutetaan.

7.6. Saranoidut sulkulaitteet
Merellä avattavien sulkulaitteiden tulee olla niin suunnitellut, että ne pysyvät kiinni ympäröivässä rakenteessa myös ollessaan avattuna. Avattavien sulkulaitteiden sijoituspaikassa A tulee olla saranoituja ja niiden tulee aueta sisäänpäin. Saranoiden tulee olla lujarakenteiset, kyseenalaisissa tapauksissa saranat tulee arvioida standardin ISO 12216 mukaan.

7.7. Liukuluukut
Muissa kuin sijoituspaikassa A sulkulaitteita voidaan toteuttaa liukuluukkuina ja -ovina edellyttäen, että kaikki asiaankuuluvat vaatimukset Taulukoissa 2 ja 3 täyttyvät. Liuku-uran syvyyden tulee olla riittävä estämään sulkulaitteen irtoaminen, ottaen huomioon ko. sovelluksessa esiintyvät kuormat ja sulkulaitteen sekä ympäröivän rakenteen jäykkyys. Yleensä uran syvyyden tulee olla vähintään 12 mm. Arvioitavissa sulkulaitteen salpausta, urassa tuettu reuna hyväksytään salvaksi. Sulkulaite tulee varustaa pysäyttimillä molemmissa ääriasennoissa estämään sulkulaitetta avautumasta tai sulkeutumasta.

7.8. CE-merkityt sulkulaitteet
Kaikkien sulkulaitteiden, mukaan lukien ne jotka aluksen rakentaja valmistaa itse tai teettää, tulee täyttää standardi ISO 12216 ja näiden sääntöjen vaatimukset. Esivalmistettuja kaupallisesti saatavilla olevia sulkulaitteita saa käyttää ilman lisävaatimuksia Taulukoiden 2 ja 3 ilmoittamissa paikoissa edellyttäen, että ne ovat CE-merkityt standardin ISO 12216 mukaan ko. suunnittelukategorialle ja sijoituspaikalle.

7.9. Erikoisvaatimukset sulkulaitteille sijoituspaikassa A.
Sijoituspaikassa A sulkulaitteen alimman reunan tulee sijaita vähintään Taulukon 2 ilmoittamalla vähimmäiskorkeudella vesilinjasta täyskuormauppoumalla.

Sijoituspaikassa A aukon lyhyemmän sivun pituus ei saa ylittää 300 mm.

Avattavien sulkulaitteiden sijoituspaikassa A tulee aueta sisäänpäin.

Mikään osa sulkulaitteesta ei saa ulottua sen pystysuoran viivan ulkopuolelle, joka sulkulaitteen kohdalla kulkee aluksen uloimman pisteen, kuten rungon, kannen tai kiinteän törmäyslistan kautta.

Jos sijoituspaikassa A oleva sulkulaite täyttää kohdan 7.1.3 vaatimukset, tämän kohdan lisävaatimuksia ei sovelleta.

7.10. Tiivisteiden suojaus.
Sovelluskohteissa, joissa Taulukkojen 2-4 mukaan on vaatimus "Tiiviste suojattu" tulee kumista tai muusta pehmeästä materiaalista tehtyjä tiivisteitä suojata kulumiselta esimerkiksi kuvan 1 esittämällä tavalla.

Kuva 3. Tiivisteen suojaus

7.11. Sulkulaitteet lastikansilla
Lastille tarkoitetuilla kansilla sijaitsevia sulkulkaitteita ei saa olla varustettu lasituksella. Ulkonevien osien, kuten lukitussalpojen tms. tulee olla lujarakenteisia tai suojattuja kestämään lastinkäsittelyssä esiintyviä kuormia.

Sivun alkuun

8. Vaatimukset oville

Ovien vaatimukset löytyvät Taulukosta 2.

8.1. Erikoisvaatimukset oville
Puolet Taulukossa 2 annetusta kynnyskorkeudesta saa muodostua puolikiinteästä kynnyksestä. Puolikiinteän osan tulee olla kiinnitettynä kiinteään kynnykseen tai oven välittömään läheisyyteen ja olla jatkuvasti käyttövalmis.

Ylärakenteen tai kansirakennuksen sivuille sijoitettujen ovien tulee olla saranoitu etureunastaan suunnitteluluokassa A ja B. Saranallisten ovien tulee aueta ulospäin. Riippumatta lukitussalpojen välisestä maksimietäisyydestä Taulukon 2 mukaan, kaikissa ovissa tulee olla vähintään kaksi lukitussalpaa saranoiden lisäksi. Ovet tulee voida avata molemmilta puolilta.

Sivun alkuun

9. Vaatimukset luukuille

Vaakasuorien luukkujen vaatimukset löytyvät Taulukosta 2 ja pystysuorien luukkujen Taulukosta 3.

9.1. Luukkujen erikoisvaatimukset

9.1.1. Merellä avattavat luukut tulee voida varmistaa auki-asentoonsa.

9.1.2. Lasillisia luukkuja ei sallita konetilassa. Konetilassa tulee kuitenkin olla valaistus kts. Luku 21.

9.1.3. Luukkuja sallitaan vesilinjan alapuolella vain mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

  • kaikki asiaankuuluvat varalaita-, vakavuus- ja uppoamattomuuskriteerit täyttyvät siitä huolimatta, että olettaen että tila, johon ko. luukku johtaa, on auki mereen, ja
  • progressiivista vuotoa toisiin osastoihin ei voi tapahtua ko. tilan kautta, ja
  • Luukku on lujuudeltaan samaa tasoa kuin ympäröivä runkorakenne, ja
  • tilan rakenne on suunniteltu kestämään ko. kohdassa esiintyvät merikuormat.

Sivun alkuun

10. Vaatimukset ikkunoille

Yhteenveto vaatimuksista ikkunoille on esitetty Taulukoissa 5a-d.

10.1. Erikoisvaatimukset ikkunoille

10.1.1. Ikkunat ohjauspaikan ympärillä eivät saa olla värjättyjä, kts. myös Luku 30.

10.1.2. Ikkunoita ei sallita konetilassa. Konetilassa tulee kuitenkin olla valaistus, kts. Luku 21.

10.1.3. Ikkunoiden paksuuden tulee olla vähintään Taulukkojen 5a-5d mukaiset karkaistulle lasille. Muille materiaaleille ikkunan paksuus tulee määrittää ISO 12216 mukaan kuitenkin niin, että käytetään seuraavia mitoituspaineita:

- Sijoituspaikka A: 70 kPa

- Sijoituspaikka B ja C: 28 kPa

- Sijoituspaikka D: 12 kPa

10.1.4. Laminoidulle lasille vaatimustenmukaisuus määritetään seuraavasti:

- Jos kerroksia on 2 ja yksittäisten kerrosten paksuudet ovat t1 ja t2 tulee yhteenlasketun paksuuden olla:

t1 + t2 ³  1,2 tvaat 

- Jos kerroksia on enemmän kuin 2, tulle kerrosten yhteenlasketun paksuuden olla:

t1 + t2 + t3 + tn  ³  1,5 tvaat

Jossa tvaat on umpilasin paksuusvaatimus Taulukon 5 mukaan karkaistulle lasille. Muiden ikkunamateriaalien osalta tulee yhteenlaskettua paksuutta verrata kohdan 8.1.3 mukaan määritettyyn paksuusvaatimukseen

10.1.5. Ikkunat tulee kiinnittää lujasti ottaen huomioon sisäänpainumisvaara. Normaalisti ikkunat tulee kiinnittää metallikehyksin. Liimaamalla tai muulla tavalla kiinnitettyjä ikkunoita tulee arvioida standardin ISO 12216 mukaan

Sivun alkuun

11. Vaatimukset aukoille, jotka ovat kulussa auki

Yhteenveto vaatimuksista aukoille, jotka ovat kulussa auki on esitetty Taulukossa 4.

11.1. Sallitut sijoituspaikat kulussa auki oleville aukoille
Yleisesti ottaen, kulussa auki olevien aukkojen lukumäärän tulee olla mahdollisimman pieni. Suunnittelukategorian A ja B aluksissa sellaisia aukkoja ei saa olla sijoituspaikassa A. Suunnittelukategoriassa A aukkoja, jotka ovat aluksen toiminnan kannalta välttämättömiä, ei saa sijaita aluksen keulimmaisessa neljänneksessä. Tämän pykälän vaatimuksia ei sovelleta kohdan 11 mukaisille ilmaputkille.

11.2. Veden sisäänpääsyn ehkäisy
Sijoituspaikassa B tai C sijaitsevien, merellä auki olevien aukkojen tulee olla suunniteltu siten, että veden sisäänpääsy on mahdollisimman hyvin estetty. Tämä katsotaan täytetyksi jos aukko on varustettu labyrintilla Kuvan 4 mukaan tai vastaavalla järjestelyllä.

Tuuletusaukkojen tulee ensisijaisesti olla suunnattu taaksepäin tai sivulle.

Suunnittelukategorian A ja B aluksissa em. aukot tulee olla varustettuna kauluksella jonka korkeus ympäröivän kannen yläpuolella tulee olla Taulukon 4 mukainen. Suunnittelukategorian C ja D aluksissa koneen ilmanottoaukkoja saa olla sijoituspaikassa A edellyttäen, että ne varustetaan veden sisäänpääsyn ehkäisyjärjestelmällä.

Kuva 4. Labyrintillä varustetun aukon periaate.

Sivun alkuun

12. Laidoitusportit

Säätiiviin rungon sisään johtavia portteja laidoituksessa sallitaan normaalisti vain avoimissa ja osittain kannellisissa veneissä. Mikäli kannellisiin veneisiin asennetaan laidoitusportteja, näiden on täytettävä vedenalaisille luukuille asetetut vaatimukset kohdan 7.1.3 mukaan

12.1. Varalaita laidoitusportin alareunaan
Varalaita laidoitusportin alareunaan tulee olla vähintään 200 mm.

12.2. Lujuus
Laidoitusportin lujuuden tulee olla vähintään sama kuin ympäröivän laidoitusrakenteen. Jos rakenne on sellainen, että merikuormat kuormittavat saranoita tai lukitusmekanismeja, niiden tulee olla suunniteltu kestämään nämä kuormat.

12.3. Vesitiiveys
Laidoitusporttien tiiveyden tulee olla tiiveysluokkaa 2. Tiivisteiden tulee olla suojatut kohdan 5.10 mukaisesti.

12.4 Saranat ja lukitusmekanismit
Saranoiden etäisyyden tulee normaalisti olla enintään 300 mm. Lukitusmekanismien tulee pystyä puristamaan laidoitusportti tiivistettä vastaan jotta vaadittu tiiveys saavutetaan. Laidoitusportti tulee voida lukita kahdella vaihtoehtoisella lukitusmekanismilla, joista toisen tulee olla riippumaton hydraulipaineesta ja/tai sähköstä.

Sivun alkuun

13. Ilmaputket

Säätiiviiseen runkoon johtavien ilmaputkien korkeuden tulee olla vähintään Taulukon 6 mukainen. Ilmaputkien on oltava lujarakenteiset, suojassa mekaaniselta kulumiselta ja mieluiten tuetut yläpäästä.

Taulukko 6. Vaatimukset ilmaputkille

Sulkutila

Auki kulussa

Sijoituspaikka

Sijoituspaikka C

Sijoituspaikka B ja D

Suunnittelukategoria

A

B

C

D

A

B

C

D

Minimikorkeus, kun LH = 24 m

760

570

380

300

450

450

380

300

Minimikorkeus, kun L H £ 15 m 1)

450

350

300

300

300

300

300

300

1) Arvot 15 ja 24 m välillä määritetään lineaarisella interpolaatiolla.

Sivun alkuun

14. Runkoläpiviennit ja niihin kytketyt järjestelmät

14.1 Runkoläpiviennit, jotka sijaitsevat sen tason alapuolella, joka on 100 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa, tulee aina varustaa sulkuventtiileillä laidoituksen kohdalla.

14.2 Välillä 100 mm ja 350 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa vaaditaan sulkuventtiili mikäli läpivientiin kytketty järjestelmä kokonaisuudessaan on vähemmän kuin 350 mm em. vesilinjan alapuolella ja järjestelmällä on avoin pää veneen sisään. Jos läpivientiin kytketyn järjestelmän pää on suljettu, sulkuventtiiliä ei vaadita em. tavalla asennetussa järjestelmässä. Takaiskuventtiili lasketaan tässä mielessä "suljetuksi pääksi". Sulkuventtiiliä ei myöskään vaadita mikäli järjestelmä osittain on vedetty yli 350 mm-tason yläpuolella ("joutsenkaula").

14.3 Runkoläpivientiä, joka sijaitsee yli 350 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa ei tarvitse varustaa sulkuventtiileillä.

Vaatimuksia runkoläpivienneille ja niihin kytketyille järjestelmille on havainnollistettu kuvassa 5.

Kuva 5. Vaatimukset runkoläpivienteihin kytketyille järjestelmille.

14.4. Runkoläpivientihelat ja sulkuventtiilit
Runkoläpivientien ja sulkuventtiilien tulee täyttää standardin ISO 9093 tai vastaavan standardi ko. komponenteille. Lujitemuovirungoissa runkoläpiviennit pronssista tai haponkestävästä teräksestä (AISI 316) sallitaan kaikissa sovelluskohteissa. Messinkisiä runkoläpivientiheloja hyväksytään vain jos seos sisältää vähintään 80% kuparia. Muoviset runkoläpiviennit jotka täyttävät standardin ISO 9093 sallitaan konehuoneen ulkopuolella alle 15 m aluksissa. Alumiini- ja teräsrungoissa ei sallita kupariseoksista valmistettuja runkoläpivientejä tai sulkuventtiilejä.

14.5. Luoksepäästävyys
Kaikkien laidoitusläpivientien sulkuventtiilien tulee olla helposti luoksepäästävät. Suunnittelukategoriassa A ja B runkoläpivientien sulkuventtiilien tulee olla luoksepäästävät heikentämättä säätiiveyttä.

14.6. Laidoitusläpivienteihin kytketyt järjestelmät
Laidoitusläpivienteihin kytkettyjen letkujen tulee olla kudosvahvistettua tyyppiä ja niiden tulee kestää ko. järjestelmässä esiintyvä paine. Tyhjennyslinjojen letkuille on lisävaatimukset luvussa 6.

14.7 Materiaaliyhdistelmien tulee olla sellaiset, että galvaanista korroosiota vältetään.

14.8. Letkuliitokset
Laidoitusläpivienteihin kytkettyjen letkujärjestelmien liitoksissa tulee olla kaksinkertaiset haponkestävät (AISI 316) letkunkiristimet mikäli istukan halkaisija ylittää 25 mm.

 

Sivun alkuun