1. Aina auki merellä. Sellaiset aukot, jotka aluksen operoinnin kannalta ovat välttämättömät pitää jatkuvasti auki kulussa. Esimerkki: koneen ilmanottoaukot.

2. Ajoittain auki merellä. Sellaiset aukot, jotka aluksen operoinnin kannalta ovat välttämättömät pitää lyhyehköjä aikoja auki kulussa, mutta jotka voidaan nopeasti sulkea sää- tai vesitiiviisti. Esimerkki: ohjaamon ovet.

3. Aina kiinni merellä. Aukot, joita aina pidetään sää- tai vesitiiviisti kiinni kulussa. Esimerkki: koneen huoltoluukut.

Sivun alkuun

7. Kaikille sulkulaitetyypeille yhteiset määritelmät ja vaatimukset

7.1. Reuna- tai kynnyskorkeus.

7.1.1. Vaakasuoran aukon reunakorkeus tai pystysuoran aukon kynnyskorkeus on pienin pystysuora etäisyys reunasta tai kynnyksestä ympäröivään kannen pintaan. Epäselvissä tapauksissa sovelletaan standardissa ISO 11812 kynnyksille esitettyä mittaustapaa.

7.1.2. Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 sijoituspaikalle B annetut reuna- ja kynnyskorkeudet pätevät aukoille, joissa kannen korkeus aukon kohdalla on h_{LOCAL_MIN}. Tämä korkeus määritetään seuraavan kaavan avulla:

h_{LOCAL_MIN} = k_DC × k_L × 0,7 × Ñ/(L_WL × B_WL)

Jossa k = 1,0 suunnittelukategorialle A

0,9 suunnittelukategorialle B

0,75 suunnittelukategorialle C

0,5 suunnittelukategorialle D

Ñ on täyskuormauppouman tilavuus = m_LDC/1025 m³

Kerroin k_L on 1,0 mikäli aukon sijainti aluksen pituussuunnassa on perän ja 2/3 × L_H välillä. Keulan kohdalla k_L = 1,2, sijainneille 2/3 × L_H ja keulan välillä k_L tulee määrittää lineaarisella interpolaatiolla, kts. Kuva 2!

7.1.3. Mikäli kannen korkeus aukon kohdalla on suurempi kuin h_{LOCAL_MIN} mutta pienempi kuin h_{SECOND_DECKLINE}, reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus tulee määrittää seuraavasti:

h_S = h_SB -  (h_SB-h_SD) × d_h/ h

Jossa:

h_S on korjattu reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus, mm.

h_SB on reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus taulukon 2, 3, 4 tai 5 mukaan sijoituspaikalle B, mm.

h_SD on reuna- tai kynnyskorkeusvaatimus taulukon 2, 3, 4 tai 5 mukaan sijoituspaikalle D, mm.

d_h ylimääräinen (h_{LOCAL_MIN} ylittävä) paikallinen kansikorkeus, mm, kts. Kuva 2.

h ylimääräinen kansikorkeus Taulukon 1 mukaan jonka yläpuolella sovelletaan sijoituspaikan D minimireuna- tai kynnyskorkeutta. Tätä rajaa kutsutaan "Toisen kannen viivaksi", kts. kuvaa 1 ja 2.

Taulukko 1. Ylimääräinen paikallinen kansikorkeus, h, mm jonka yläpuolella sovelletaan sijoituspaikan D minimireuna- tai kynnyskorkeutta ("Toisen kannen viiva"). Lh=15...24 välillä arvo määräytyy lineaarisella interpolaatiolla.

HUOM! Reuna- tai kynnyskorkeutta ei saa redusoida aluksen keulimmaisessa neljänneksessä!

Kuva 2. Reuna- ja kynnyskorkeuden redusoinnin periaatekuva.

7.2. Maksimikoko
Aukon pinta-ala, m², määritetään aukon tasossa. Aukon lyhyemmän reunan pituus on yleensä selvä, mutta epäselvissä tapauksissa viitataan standardiin ISO 12216.

7.3. Etäisyys kannen reunasta
Etäisyys kannen reunasta on pienin vaakasuora etäisyys aukosta kannen reunaan (ilman törmäyslistaa tms.)

7.4. Tiiveysluokka

Tiiveyden aste

Säännöissä määritellään kaksi tiiveysluokkaa:

Kyseessä oleva sulkulaite kestää vuotamatta jatkuvan hydrostaattisen paineen.

Kyseessä oleva sulkulaite kestää ajoittaisen veteen painumisen vuotamatta. Epäselvissä tapauksissa viitataan standardin ISO 12216 tiiveystestiproseduuriin "Degree 2" sulkulaitteille.

7.5. Lukitussalvat ja saranat
Lukitussalpojen ja saranoiden tulee olla lujarakenteisia ja suunniteltu siten, että vaadittu tiiveysluokka saavutetaan.

7.6. Saranoidut sulkulaitteet
Merellä avattavien sulkulaitteiden tulee olla niin suunnitellut, että ne pysyvät kiinni ympäröivässä rakenteessa myös ollessaan avattuna. Avattavien sulkulaitteiden sijoituspaikassa A tulee olla saranoituja ja niiden tulee aueta sisäänpäin. Saranoiden tulee olla lujarakenteiset, kyseenalaisissa tapauksissa saranat tulee arvioida standardin ISO 12216 mukaan.

7.7. Liukuluukut
Muissa kuin sijoituspaikassa A sulkulaitteita voidaan toteuttaa liukuluukkuina ja -ovina edellyttäen, että kaikki asiaankuuluvat vaatimukset Taulukoissa 2 ja 3 täyttyvät. Liuku-uran syvyyden tulee olla riittävä estämään sulkulaitteen irtoaminen, ottaen huomioon ko. sovelluksessa esiintyvät kuormat ja sulkulaitteen sekä ympäröivän rakenteen jäykkyys. Yleensä uran syvyyden tulee olla vähintään 12 mm. Arvioitavissa sulkulaitteen salpausta, urassa tuettu reuna hyväksytään salvaksi. Sulkulaite tulee varustaa pysäyttimillä molemmissa ääriasennoissa estämään sulkulaitetta avautumasta tai sulkeutumasta.

7.8. CE-merkityt sulkulaitteet
Kaikkien sulkulaitteiden, mukaan lukien ne jotka aluksen rakentaja valmistaa itse tai teettää, tulee täyttää standardi ISO 12216 ja näiden sääntöjen vaatimukset. Esivalmistettuja kaupallisesti saatavilla olevia sulkulaitteita saa käyttää ilman lisävaatimuksia Taulukoiden 2 ja 3 ilmoittamissa paikoissa edellyttäen, että ne ovat CE-merkityt standardin ISO 12216 mukaan ko. suunnittelukategorialle ja sijoituspaikalle.

7.9. Erikoisvaatimukset sulkulaitteille sijoituspaikassa A.
Sijoituspaikassa A sulkulaitteen alimman reunan tulee sijaita vähintään Taulukon 2 ilmoittamalla vähimmäiskorkeudella vesilinjasta täyskuormauppoumalla.

Sijoituspaikassa A aukon lyhyemmän sivun pituus ei saa ylittää 300 mm.

Avattavien sulkulaitteiden sijoituspaikassa A tulee aueta sisäänpäin.

Mikään osa sulkulaitteesta ei saa ulottua sen pystysuoran viivan ulkopuolelle, joka sulkulaitteen kohdalla kulkee aluksen uloimman pisteen, kuten rungon, kannen tai kiinteän törmäyslistan kautta.

Jos sijoituspaikassa A oleva sulkulaite täyttää kohdan 7.1.3 vaatimukset, tämän kohdan lisävaatimuksia ei sovelleta.

7.10. Tiivisteiden suojaus.
Sovelluskohteissa, joissa Taulukkojen 2-4 mukaan on vaatimus "Tiiviste suojattu" tulee kumista tai muusta pehmeästä materiaalista tehtyjä tiivisteitä suojata kulumiselta esimerkiksi kuvan 1 esittämällä tavalla.

Kuva 3. Tiivisteen suojaus

7.11. Sulkulaitteet lastikansilla
Lastille tarkoitetuilla kansilla sijaitsevia sulkulkaitteita ei saa olla varustettu lasituksella. Ulkonevien osien, kuten lukitussalpojen tms. tulee olla lujarakenteisia tai suojattuja kestämään lastinkäsittelyssä esiintyviä kuormia.

Sivun alkuun

8. Vaatimukset oville

Ovien vaatimukset löytyvät Taulukosta 2.

8.1. Erikoisvaatimukset oville
Puolet Taulukossa 2 annetusta kynnyskorkeudesta saa muodostua puolikiinteästä kynnyksestä. Puolikiinteän osan tulee olla kiinnitettynä kiinteään kynnykseen tai oven välittömään läheisyyteen ja olla jatkuvasti käyttövalmis.

Ylärakenteen tai kansirakennuksen sivuille sijoitettujen ovien tulee olla saranoitu etureunastaan suunnitteluluokassa A ja B. Saranallisten ovien tulee aueta ulospäin. Riippumatta lukitussalpojen välisestä maksimietäisyydestä Taulukon 2 mukaan, kaikissa ovissa tulee olla vähintään kaksi lukitussalpaa saranoiden lisäksi. Ovet tulee voida avata molemmilta puolilta.

Sivun alkuun

9. Vaatimukset luukuille

Vaakasuorien luukkujen vaatimukset löytyvät Taulukosta 2 ja pystysuorien luukkujen Taulukosta 3.

9.1. Luukkujen erikoisvaatimukset

9.1.1. Merellä avattavat luukut tulee voida varmistaa auki-asentoonsa.

9.1.2. Lasillisia luukkuja ei sallita konetilassa. Konetilassa tulee kuitenkin olla valaistus kts. Luku 21.

9.1.3. Luukkuja sallitaan vesilinjan alapuolella vain mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

• kaikki asiaankuuluvat varalaita-, vakavuus- ja uppoamattomuuskriteerit täyttyvät siitä huolimatta, että olettaen että tila, johon ko. luukku johtaa, on auki mereen, ja
• progressiivista vuotoa toisiin osastoihin ei voi tapahtua ko. tilan kautta, ja
• Luukku on lujuudeltaan samaa tasoa kuin ympäröivä runkorakenne, ja
• tilan rakenne on suunniteltu kestämään ko. kohdassa esiintyvät merikuormat.

Sivun alkuun

10. Vaatimukset ikkunoille

Yhteenveto vaatimuksista ikkunoille on esitetty Taulukoissa 5a-d.

10.1. Erikoisvaatimukset ikkunoille

10.1.1. Ikkunat ohjauspaikan ympärillä eivät saa olla värjättyjä, kts. myös Luku 30.

10.1.2. Ikkunoita ei sallita konetilassa. Konetilassa tulee kuitenkin olla valaistus, kts. Luku 21.

10.1.3. Ikkunoiden paksuuden tulee olla vähintään Taulukkojen 5a-5d mukaiset karkaistulle lasille. Muille materiaaleille ikkunan paksuus tulee määrittää ISO 12216 mukaan kuitenkin niin, että käytetään seuraavia mitoituspaineita:

- Sijoituspaikka A: 70 kPa

- Sijoituspaikka B ja C: 28 kPa

- Sijoituspaikka D: 12 kPa

10.1.4. Laminoidulle lasille vaatimustenmukaisuus määritetään seuraavasti:

- Jos kerroksia on 2 ja yksittäisten kerrosten paksuudet ovat t₁ ja t₂ tulee yhteenlasketun paksuuden olla:

t₁ + t₂ ³  1,2 t_vaat 

- Jos kerroksia on enemmän kuin 2, tulle kerrosten yhteenlasketun paksuuden olla:

t₁ + t₂ + t₃ + t_n  ³  1,5 t_vaat

Jossa t_vaat on umpilasin paksuusvaatimus Taulukon 5 mukaan karkaistulle lasille. Muiden ikkunamateriaalien osalta tulee yhteenlaskettua paksuutta verrata kohdan 8.1.3 mukaan määritettyyn paksuusvaatimukseen

10.1.5. Ikkunat tulee kiinnittää lujasti ottaen huomioon sisäänpainumisvaara. Normaalisti ikkunat tulee kiinnittää metallikehyksin. Liimaamalla tai muulla tavalla kiinnitettyjä ikkunoita tulee arvioida standardin ISO 12216 mukaan

Sivun alkuun

11. Vaatimukset aukoille, jotka ovat kulussa auki

Yhteenveto vaatimuksista aukoille, jotka ovat kulussa auki on esitetty Taulukossa 4.

11.1. Sallitut sijoituspaikat kulussa auki oleville aukoille
Yleisesti ottaen, kulussa auki olevien aukkojen lukumäärän tulee olla mahdollisimman pieni. Suunnittelukategorian A ja B aluksissa sellaisia aukkoja ei saa olla sijoituspaikassa A. Suunnittelukategoriassa A aukkoja, jotka ovat aluksen toiminnan kannalta välttämättömiä, ei saa sijaita aluksen keulimmaisessa neljänneksessä. Tämän pykälän vaatimuksia ei sovelleta kohdan 11 mukaisille ilmaputkille.

11.2. Veden sisäänpääsyn ehkäisy
Sijoituspaikassa B tai C sijaitsevien, merellä auki olevien aukkojen tulee olla suunniteltu siten, että veden sisäänpääsy on mahdollisimman hyvin estetty. Tämä katsotaan täytetyksi jos aukko on varustettu labyrintilla Kuvan 4 mukaan tai vastaavalla järjestelyllä.

Tuuletusaukkojen tulee ensisijaisesti olla suunnattu taaksepäin tai sivulle.

Suunnittelukategorian A ja B aluksissa em. aukot tulee olla varustettuna kauluksella jonka korkeus ympäröivän kannen yläpuolella tulee olla Taulukon 4 mukainen. Suunnittelukategorian C ja D aluksissa koneen ilmanottoaukkoja saa olla sijoituspaikassa A edellyttäen, että ne varustetaan veden sisäänpääsyn ehkäisyjärjestelmällä.

Kuva 4. Labyrintillä varustetun aukon periaate.

Sivun alkuun

12. Laidoitusportit

Säätiiviin rungon sisään johtavia portteja laidoituksessa sallitaan normaalisti vain avoimissa ja osittain kannellisissa veneissä. Mikäli kannellisiin veneisiin asennetaan laidoitusportteja, näiden on täytettävä vedenalaisille luukuille asetetut vaatimukset kohdan 7.1.3 mukaan

12.1. Varalaita laidoitusportin alareunaan
Varalaita laidoitusportin alareunaan tulee olla vähintään 200 mm.

12.2. Lujuus
Laidoitusportin lujuuden tulee olla vähintään sama kuin ympäröivän laidoitusrakenteen. Jos rakenne on sellainen, että merikuormat kuormittavat saranoita tai lukitusmekanismeja, niiden tulee olla suunniteltu kestämään nämä kuormat.

12.3. Vesitiiveys
Laidoitusporttien tiiveyden tulee olla tiiveysluokkaa 2. Tiivisteiden tulee olla suojatut kohdan 5.10 mukaisesti.

12.4 Saranat ja lukitusmekanismit
Saranoiden etäisyyden tulee normaalisti olla enintään 300 mm. Lukitusmekanismien tulee pystyä puristamaan laidoitusportti tiivistettä vastaan jotta vaadittu tiiveys saavutetaan. Laidoitusportti tulee voida lukita kahdella vaihtoehtoisella lukitusmekanismilla, joista toisen tulee olla riippumaton hydraulipaineesta ja/tai sähköstä.

Sivun alkuun

13. Ilmaputket

Säätiiviiseen runkoon johtavien ilmaputkien korkeuden tulee olla vähintään Taulukon 6 mukainen. Ilmaputkien on oltava lujarakenteiset, suojassa mekaaniselta kulumiselta ja mieluiten tuetut yläpäästä.

Taulukko 6. Vaatimukset ilmaputkille

¹⁾ Arvot 15 ja 24 m välillä määritetään lineaarisella interpolaatiolla.

Sivun alkuun

14. Runkoläpiviennit ja niihin kytketyt järjestelmät

14.1 Runkoläpiviennit, jotka sijaitsevat sen tason alapuolella, joka on 100 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa, tulee aina varustaa sulkuventtiileillä laidoituksen kohdalla.

14.2 Välillä 100 mm ja 350 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa vaaditaan sulkuventtiili mikäli läpivientiin kytketty järjestelmä kokonaisuudessaan on vähemmän kuin 350 mm em. vesilinjan alapuolella ja järjestelmällä on avoin pää veneen sisään. Jos läpivientiin kytketyn järjestelmän pää on suljettu, sulkuventtiiliä ei vaadita em. tavalla asennetussa järjestelmässä. Takaiskuventtiili lasketaan tässä mielessä "suljetuksi pääksi". Sulkuventtiiliä ei myöskään vaadita mikäli järjestelmä osittain on vedetty yli 350 mm-tason yläpuolella ("joutsenkaula").

14.3 Runkoläpivientiä, joka sijaitsee yli 350 mm vesilinjan yläpuolella täyskuormatilanteessa ei tarvitse varustaa sulkuventtiileillä.

Vaatimuksia runkoläpivienneille ja niihin kytketyille järjestelmille on havainnollistettu kuvassa 5.

Kuva 5. Vaatimukset runkoläpivienteihin kytketyille järjestelmille.

14.4. Runkoläpivientihelat ja sulkuventtiilit
Runkoläpivientien ja sulkuventtiilien tulee täyttää standardin ISO 9093 tai vastaavan standardi ko. komponenteille. Lujitemuovirungoissa runkoläpiviennit pronssista tai haponkestävästä teräksestä (AISI 316) sallitaan kaikissa sovelluskohteissa. Messinkisiä runkoläpivientiheloja hyväksytään vain jos seos sisältää vähintään 80% kuparia. Muoviset runkoläpiviennit jotka täyttävät standardin ISO 9093 sallitaan konehuoneen ulkopuolella alle 15 m aluksissa. Alumiini- ja teräsrungoissa ei sallita kupariseoksista valmistettuja runkoläpivientejä tai sulkuventtiilejä.

14.5. Luoksepäästävyys
Kaikkien laidoitusläpivientien sulkuventtiilien tulee olla helposti luoksepäästävät. Suunnittelukategoriassa A ja B runkoläpivientien sulkuventtiilien tulee olla luoksepäästävät heikentämättä säätiiveyttä.

14.6. Laidoitusläpivienteihin kytketyt järjestelmät
Laidoitusläpivienteihin kytkettyjen letkujen tulee olla kudosvahvistettua tyyppiä ja niiden tulee kestää ko. järjestelmässä esiintyvä paine. Tyhjennyslinjojen letkuille on lisävaatimukset luvussa 6.

14.7 Materiaaliyhdistelmien tulee olla sellaiset, että galvaanista korroosiota vältetään.

14.8. Letkuliitokset
Laidoitusläpivienteihin kytkettyjen letkujärjestelmien liitoksissa tulee olla kaksinkertaiset haponkestävät (AISI 316) letkunkiristimet mikäli istukan halkaisija ylittää 25 mm.